Näin pikkujoulukauden kohta alkaessa siirtyy katse kynsiin, joihin pitäisi saada vähän eloa. Kesän kynsilakan väreinä toimivat kirkkaan punainen ja toisinaan hillitympi helmiäisvalkoinen. Tuo kirkkaan punainen tuntuu jotenkin näin harmaassa syksyssä liian räväkältä vaikka kesään tuo kuului kuin maito kahviin. Varpaiden kynsistä mansikanpunainen ei kuitenkaan lähde, vaan vie ajatukset kesän lämpöön näin talvellakin.
Musta kynsilakka voisi antaa syksyyn hillittyä räväkkyyttä, mutta luulenpa sen teinivuosien suurkulutuksen jättävän ajatuksen rauhaan. Uutuusväri harmaa voisi olla mielenkiintoinen, mutta pelkään sen olevan jotenkin tylsä. Niinpä ajatus taitaa kääntyä tummaan violettiin, juurikin tuohon väriin josta luulin etten yhtään pidä. Kuitenkin väri pienenä yksityiskohtana voisi olla piristävä nyt kun sen suurkulutuksesta alan toipua.
Tosin ehkä näissä seinäkiipeilyn rasittamissa kynsissä näyttävä lakka olisi vain julmaa pilaa.
Musiikki: Scandinavian music group: Casablanca
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti