Piste.

Elämässäni on koittanut se aika, jonka en uskonut koskaan tulevan. Tentit, luennot ja opiskelut ovat ohi kuukausiksi ja kiire ja stressi siintävät vasta kesän tuolla puolen. Kaiken tämän saamattomuuden keskellä valmistuminen on viimeistä paperisotaa vaille valmis.


Vapaasta ajasta huolimatta kulunut viikko on ollut hektinen. Kesätyöt ovat alkaneet ja ensimmäinen kahdeksasta-neljään-viis-päivää-viikossa -työ on vaatinut totuttelua. Työ on mielenkiintoista, työkaverit mukavia ja mikä tärkeintä, työ ei tunnu työltä.

Toisesta työpäivästä ja kahdeksan aamusta huolimatta torstaina vedin haalarit jalkaan viimeistä kertaa ennen kesää, ja työpäivän jälkeen suuntasin Akateemiseen Aurajokilaivuritutkintoon eli Aatuun. Ilta kului juhlatuulisen ystäväjoukon kerajokilaivoja ja baareja kierrellen, itse pitäydyin kuitenkin parissa skumppalasissa ja kello yhdentoista kotiintuloajassa.


Musiikki: Stella: 100 km/h