Lentää lentokonetta

Taannoin kirjoittamastani tämän kesän soudtracista puuttui se kirkkain ykkönen. Sellaiseksi on hieman puun takaa noussut Jukka Pojan uutuuslevy. Artistin aiemmat levyt eivät ole suuremmin kolahtaneet, mutta muutaman vahingossa todistetun keikan reggae-vibat ovat kyllä saaneet tanssijalkaan liikettä. Levyuutuuden sanoitukset ovat hyvin oivaltavat ja kappaleet jäävät soimaan päähän jopa samanaikaisesti. Ei ole päivää etteikö tuo levy soisi.



Viikon päästä tarjoutuisi mainio tilaisuus katsastaa Jukka Poika keikkalla ihan tarkoituksella DBTL:ssä. Mutta. Yllättäen musiikin jumalat eivät ole puolellani, sillä samana päivänä on paras festari ikinä, Karmarock.


Karmarock tuntuu olevan tässä massafestareiden rahastuksen maailmassa enää ainut hyvän hengen festari. Festari, jossa on ilmainen narikka, ilmainen leirintä, vain 2000 pääsylippua ja jonne saa viedä omat juomat. Karmarockissa on vuosien varrella sattunut yhtä ja toista; on juotu ensimmäisiä Ofelia-pulloja, telttailtu keskellä hiekkakenttää, todistettu Arto Muna & Millenniumin viimeistä keikkaa kyynelten takaa, sekä erään rakkaustarinan ensikohtaamisia.

Niinpä kysymys kuuluu; kumpi? Ehkä pitänee heittää tikkaa noiden välillä, tai kuunnella toverien kannanotoja.

Toivoisin voivani lentää lentokonetta niin kuin Tehosekoitin

musiikki: Tehosekoitin: Laura