Night after night

Loppukesä on siis huideltu menemään enemmän tai vähemmän lomatunnelmissa. Loppukesällä olen mm. Roadtrippaillut Särkänniemeen, ja todistanut itselleni, että vaikka neljännesvuosisata kertyi mittariin samaisena päivänä, se ei vauhtia hidasta. Hurjimmatkin laitteet tuli koettua - vaikka matkaseura jänistikin.



Lomalla olen elokuisena kesäiltana nauttinut Brinkkalan hämyisellä pihalla punaviinin kera suomalainen musiikki-elokuvan Jos Rakastat ja tykännyt siitä.



Lomalla olen istunut iltaa ihanien ekaluokalta asti olevien ystävien kanssa, ja havainnut, että vaikka elämä vie jokaista suuntaansa, tuntuu tapaamisissa siltä ettei erossa oltaisi oltukaan. Lomalla olen käynyt yksillä ja vain yksillä lauantain-iltana koulun terassilla, viettänyt pilkkuun asti menneen illan jos toisenkin Dynamossa ja juonut skumppaa lasin jos toisenkin Rennon terassilla.


Musiikki: the Sounds: Fire

24 Hours

Se on täällä. Syksy. Huokaus.

Tänään on se päivä, jolloin ei enää voi mennä puistoon lukemaan kirjaa tai istuskella pihalla aamukahvikupin kera. Enää ei voi syödä jäätelöä tai mennä terassille. Enää ei tarvitse aurinkolaseja, eikä enää voi sopia kavereiden kanssa että tehdään jotain.

Tänään on myös se päivä kun jo puoli kymmeneltä on pimeää.

Tänään on se päivä, jolloin pitää kaivaa komerosta tennarit ja kaapin perukoilta pitkät farkut. Tänään pitää heittää nahkatakki niskaan ja huivi kaulaan.

Tänään on se päivä, kun hektisen kesän jälkeen pitää käpertyä sohvan nurkkaan kirjan ja höyryävän teemukin kera. Tänään on se päivä kun pitää leipoa sämpylöitä, vaihtaa kukkasiin mullat ja heittää kesän ahkerasti palvelleet fliplopit roskiin.

Tämä kaikki tuntuu kovin omituiselta, kun on koko kesän huidellut menemään rennoissa farkkusortseissa, fliplopeissa, aurinkolasit nenälle ja ekokassi olalle heitettynä..




Musiikki: the Sound: Midnight sun

Underground

Radiohiljaisuudesta ei voi tällä kertaa syyttää minua, sillä syyllinen on tässä:


Tuo jännittävin ja koukuttavin kirja aikoihin ikinä on pitänyt minua otteessaan kaiken muun ajan, jona en ole tehnyt gradua, ollut töissä, juossut asioilla tai lenkkipoluilla.

Ei ole montaakaan kirjaa, jota olisi yhtä intensiivisesti luettava aina ja kaikkialla, mutta kirjan jännitys vain vie mennessään. Dan Brownin kirjailijan taidot eivät toki ole yllätys, sillä kirjailijan Da Vinci -koodi -kirjaan perustuva leffa kuuluu suosikkielokuvieni kärkisijoille, mistä saattaa tosin osan kunnian viedä ihana Audrey Tautou.


Kyseinen kirja on kirjastossta varauksessa, joten tiedättä mitä syyttää jos jälleen katoan.

Musiikki: the Sound: Seven days a week

Hetken tie on kevyt

Kun ulkona on elokuusta huolimatta vielä täydet kesäkelit, on kesälomailua saanut jatkaa hyvällä omalla tunnolla vielä loppuviikostakin.

Loppuviikkoon on mahtunut roadtrippiä Tampere-cityyn, valomerkkiä Dynamossa, elokuvaa kesäillassa, tähdenlentoja Kuuvuorella, ja täydellisen nahkatakin metsästystä ja löytämistä. Näistä enemmän paremmalla ajalla.


Loppuviikkoon on mahtunut myös töitä, joista juuri palasin, ja jonne pitäisi aamulla seitsemäksi palata. Ja kyllä, kello on kymmenen.


Sitä ennen vielä istuksimaan pihalle punaviinilasin kera. Siellä on vieläkin +30 `C :O

Musiikki: Tehosekoitin: Mun tähteni

Date with time

Kesä on siitä jännää aikaa, että vaikka sitä odottaa yhdeksän pitkää, kylmää ja pimeää kuukautta, hurahtavat ne kolme kuukautta hetkessä ohi.

Kesät ovat viimeiset kymmenen vuotta kuluneet töiden parissa ja kesälomat olleet vain kaukainen haave. Kesän harvoista vapaista hetkistä on sitten täytynyt ottaa ilo irti, jolloin vapaa-aikanakin on ollut kiire tehdä lomajuttuja.

Nyt kun kesätyöt on tehty ja on palattu osa-aikatöiden pariin, on ollut hieman aikaa lomailla. Kesätöiden viimeinen viikko saaristomaisemissa tuntui jo lomalta - kun tekee ahkerasti töitä, täytyy pitää ahkerasti taukoja.

Kuluneeseen kahteen viikkoon on sitten pitänyt tunkea kaikki mitä kesällä kuuluu tehdä. On käännetty vuorokausirytmi päälaelleen, on shoppailtu torilta tuoreita mansikoita ja kirsikoita, on eksytty jokilaivoille ja pussikaljalle, on oltu Dynamossa pilkkuun asti puhumassa espanjaa, ja on katsottu Pirates of the Caribbeania kahdelta yöllä.


On nähty eräskin No Shame keikalla kaksi kertaa vuorokauden sisään - ensin Indie-iltamissa ja sitten Karmarockissa. On oltu edellämainitulla festarilla vesilinjalla, on ajettu kolmen aikaan yöllä pilkkopimeässä keskellä ei mitään ja nähty kettuja ja pelätty hirviä.



On vietetty rantapäivää, on otettu aurinkoa Vartsikalla, on juotu espressoa Blankon terassilla, on kotiseutumatkailtu Turun linnassa. On junailtu Helsinkiin ja shoppailtu Monkissa ja Lush:lla ja ihmetelty jänniä eläimiä Korkeasaaressa.



On vietty päiviä yöpaidassa ja katsottu kausi jos toinenkin Gossip girliä, luettu pinoittain valittuja paloja (?) ja Paholainen pukeutuu Pradaan -kirjaa. On pesty mattoja, suursiivottu koti ja hankkiuduttu lopullisesti eroon telkkarista.

Musiikki: Lapko: Young desire