tiistai 7. syyskuuta 2010

Matkalla etelään

Mitä tehdä kun muki vihreää teetä kaatuu näppäimistölle? Lähteä maisemiin, joissa ei tarvitse juoda teetä lämmetäkseen (ja toivoa näppiksen selviävän hengissä)

Tämä tyttö lähtee huomenna viikoksi Espanjaan!

En vieläkään oikein käsitä, että yksi pitkäikäisimmistä haaveistani on toteutumassa vuorokauden sisällä. Aikaa käsittämiseen ei ole pahemmin ollut, idea saatiin ja äkkilähtö bongattiin
viikko sitten.

ASiassa on kuitnekin muutama mutta.
-Onko pakattu? -Ei
-Onko haettu apteekista matka-apteekki? -Ei
Onko ostettu uudet bikinit? -Ei
Onko varmistettu ettei pudota kursseilta? -Ei
Onko hankittu aurinkorasvat ja rento olkihattu? -Ei
Onko viimeinen viikko katsottu Serranon perhettä putkeen? -Ei

Huomenna ehtii. Ehtiihän?

Kulunut viikko on tehty kaikkea muuta kuin mietitty matkaa. Päivät gradun parissa ovat venyneet pitkiksi, luennot ovat alkaneet ja kursseja löytyy niin espanjanjasta kuin uudesta sivuaineesta, ystäviä on tavattu, on päivittäin käyty zumbassa, pilateksessa, aerobickissa tai juoksemassa kesäkunnon saavuttamiseksi. Viikonloppu meni töissä, erään työprojektin parissa, työhakemusta luoden ja opiskelukaverien kimppakämpän naapurien tupareissa, naapuriin kun muutti toiseen kimppakämppään lisää ainejärjestöläisiä - tiedetään siis missä jatkossa tapahtuu

Näihin kuviin näihin tunnelmiin:






Back in business viikon päästä, jos en ole sulanut auringossa, maistellut Espanjan herkkuja ja lihonut liikuntakyvyttömäksi, tai rakastunut johonkin Espanja-adonikseen. Eli joo, ei toivoakaan Suomeen paluusta.
.
Pariisin Kevät: Meteroriitti

Ei kommentteja: