Pimenevinä iltoina olen junaillut Saloon, maistellut Public Cornerissa irish coffeeta, sekä kuulostellut No Shamen ensimmäisen levyn julkaisun 10-vuotis-juhlakeikkaa Drunken Monekyessa. Olen muistellut tuota kymmenen vuoden takaista levujulkkarikeikkaa, sekä ihmetellyt, miten ikinä äiti päästi slloisen 15-vuotiaan tytön punk-keikalle.
Pimenevinä iltoina olen kuulostellut Wastedia Klubilla, diggaillut punk-keikkaa vesi linjalla , sekä melkein ollut pääsemättä Klubille sisään vain koska en näytä punkkarilta.
Pimeneivä iltoina olen majoittanut luonani avaimensa kotiin unohtaneen ystävä T:n, lainannut tälle kasan vaatteta joita en usko enää näkevänikään ainakaan minun päälläni, sekä pelannut Bremerissä Trivialia ystävä T, H, ja S:n kera punaviinin siivittämänä valomerkkiin asti.
Olen ystävä M:n kanssa paikkaillut puolen vuoden ikäväämme uudessa ranskalaisessa kahvilassa Voltairessa, sekä maistellut croissantteja, jotka olivat melkein kuin Pariisissa.
Pimeneivänä iltoina olen risteillyt Ruotsiin ala-asteelta asti olevien ystävien K, A ja E kera, havainnut ystävyytemme ylittävän niin kaupunkirajat kuin satunnaiset yhteydenpitokatkot, sekä majoittanut hyttimme lattialla salamtkustajaa, jonka olemassaolo selvisi aamulla.
Pimenevinä iltoina ole junaillut Helsinkiin ystävä T:n ja S:n kera viettämään helsinkiläistyneen ystävä H:n tupareita, lähtenyt valloittamaan Helsingin yötä päätyen vain lähikuppilaan, majoittunut epämukavasti ystävän sohvalla, sekä kironnut VR:n todeksi osottautunutta mainoslausetta - kävellen olisit jo perillä.
Musiikki: Placebo: Pierrot the clown
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti